Korruptiota hyväntekeväisyyden varjolla

Lähettänyt sampsa Ke, 07/03/2018 - 22:13

Veli Joulun kirjanpito on ollut leväperäistä. Näin on ollut lukuisissa hyväntekeväisyysjärjestöissä ja sen varjolla eläneissä.

Porissa toimi aikanaan yritys, joka pyysi lahjoituksia lasten uimaopetusliiveihin. Liivejä ostettiin ja lahjoitettiinkin, mutta 80 prosenttia lahjoituksista kului ”toimistokuluihin”. Yrittäjät tuomittiin.

Entinen porilainen salibandyseura – ei siis nykyisin lajia hallitseva FBT Karhut - haki tukea vastasynnyttäneiden äitien harrastustoimintaan. 66.000 euroa katosi, mutta silloisen puheenjohtajan mukaan: ”Harrastajia ei löydetty”. Ketään ei tuomittu.

Maailmalla puhutaan hyväntekeväisyysteollisuudesta. Britanniassa se työllistää yli miljoona ihmistä. Rahaa tulee ja menee. Osa rahasta menee myös sinne, minne pitäisi.

On maita ja niiden kansalaisia, jotka ovat riippuvaisia länsimaiden avusta. Afrikassa on alueita, joissa valkoista miestä pidetään joko lääkärinä tai kaivonrakentajana.

Apua on annettu tarpeeseen ja siitä on oltu kiitollisia. Sitäkin enemmän Oxfamin toiminta ällöttää. ”Hyväntekijät” ovat olleet hyväksikäyttäjiä. Antamiseen on edellytetty vastavuoroisuutta.

Suomessa järjestöjen valvonta on puutteellista ja jälkijättöistä. Tilit tarkastaa usein tuttu maallikko.

Varojen kerääjiäkin on moneen lähtöön. Yllättävän moni kadulla luontoon tai ihmisoikeuksiin lahjoituksia pyytävistä feissaajista on leipäpappi. Kaikille kapea leipäkään ei riitä, vaan väärinkäytökset ovat yleisiä.

Muutama vuosi sitten säätiöiden toiminta asetettiin luupin alle. Se oli oikein ja uusi lakikin tehtiin. Minun piikkiini menee, että lain voimaantulo viivästyi puoli vuotta, mutta siitä tuli parempi. Valvonnan kiristymisen myötä väärinkäytöksiä on paljastunut ja houkutus niihin on pienentynyt.

Yhdistyslaki kaipaa samankaltaista uudista. Turhaa byrokratiaa voidaan purkaakin, jos keskitytään olennaiseen. Tärkeintä on tehdä selväksi, mitä edellytetään. Tämän lisäksi valvontaa on tehostettava.

Yhdistyslain välttämätön remontti ei saa vaikeuttaa kansalaistoimintaa. Suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa yhdistysten rooli on aivan keskeinen. Tuhannet vapaaehtoiset tekevät järjestöissä korvaamatonta työtä niin sosiaali- ja terveyssektorilla kuin urheilu- ja kulttuuripiireissäkin.

Mädät omenat on karsittava. Uudistuksilla voidaan lisätä uskoa yhdistyksiin. Työ ja tuki yhdistyksille helpottuu, kun pelisäännöt ovat selvät ja toiminta läpinäkyvää.