Asianajaja vastaa sanomisistaan. Toisin kuin muissa ammateissa, vastuu ulottuu kaikkeen asianajajan omaisuuteen yhtiömuodosta riippumatta.
Jos huono neuvo maksaa asiakkaalle omakotitalon, antaa asianajaja omansa tilalle.
Asianajajan vastuun tuntevat yleensä vain asianajajat. Sen sijaan investointeja vaativissa yrityksissä vastuun ja riskin jokainen ymmärtää.
On tullut julki, että olen mukana monessa. Ehkä tästä johtuen moni on kysynyt: ”Miten nukut yösi?”
Jos haluaa rakentaa uutta, turbulenssia on pakko sietää. Tästä on kertynyt jotain kokemustakin.
Olin hallituksen puheenjohtaja Kevassa. Se on Suomen suurin eläkevakuuttaja.
Puheenjohtajuuteni aikana johtajisto vaihtui. Järjestelmät uudistettiin ja fuusioita toteutettiin.
Teimme tappioennätyksen, jota Suomessa ei toivottavasti koskaan rikota. Viiden miljardin euron miinus korjattiin seuraavan vuoden neljän miljardin voitolla ja seuranneina hyvinä vuosina.
Suomen valtion budjetti oli tuolloin reilut 40 miljardia euroa. Eduskunnan todellinen budjettivalta eli ne joululahjarahat ovat luokkaa 70 miljoonaa, reippaasti yli sadasosa tappiostamme. Onneksi kura menee aina kansanedustajien niskaan.
Kevassa pelasimme kansakunnan tulevaisuudella. Kun sinne menin, varallisuus oli 13 miljardia. Kun lähdin, luvut olivat samat eri järjestyksessä: 31 miljardia.
Uhkapeliä en silti harrasta. Edes RAY:n, nykyisen Veikkauksen opintomatkalla Vegasissa en suostunut pelaamaan lanttiakaan. Jos siinä hallituksessa jotain opin: Jakaja voittaa aina.
Valta ja vastuu kulkevat yleensä käsi kädessä. Fortumin hallintoneuvostossa istuessani näin ei ollut. Siksi esitin sen lakkauttamista.
Olen tätä nykyä hallituksen puheenjohtaja kolmessa yrityksessä. Näissä pelissä on vain työpaikkoja, varallisuutta sekä yritysten ja alueiden mainetta.
Kahdessa sanotuista yrityksistä johtaja vaihtui viime vuonna. Ei siksi, että kukaan olisi epäonnistunut, vaan siksi, että se on ollut kokonaisuuden kannalta järkevää.
Moni haluaa viettää rauhallista elämää ilman riskejä. Toisilla on tekemisen vimma. Kumpikin elämäntapa on arvostettava.
Joskus toivoisi, että kunnioitus oman kuplan ulkopuoliseen tapaan toimia kasvaisi. Ihan hiljaa sukkasillaan on ihan yhtä ok, kuin kuun tavoittelu taivaalta.
Pidän vauhdista, mutta en enää niinkään vaarasta. Vastuutakin oppii sietämään. Yrittäjille tämä on arkea.
Ja yöni nukun hyvin, kiitos kysymästä.
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja