Suomalaisten hyvinvointi - nyt ja tulevaisuudessa - luodaan tänään.

Huolenpitoa ja palveluita

Ihmisistä on pidettävä huolta: lapsista, nuorista, työikäisistä ja ikäihmisistä - meistä kaikista. Myös niistä, jotka eivät itse kykene itsestään huolehtimaan. Välittämistä ei saa eikä voi ulkoistaa yhteiskunnalle.

Palveluiden turvaaminen ja parantaminen edellyttää niiden tuottamistapojen uudelleenarviointia. Olennaista on se, mikä tuntuu sairaanhoitoa, koulutusta tai sosiaalipalveluja tarvitsevalle. Ei se, mitä kulissien takana tapahtuu.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyys ja laatu ei toteudu sanahelinällä. Kun ihminen itse tai hänen läheisensä sairastuu, tuntuu että itse olisi valmis antamaan kaikkensa hädän helpottamiseksi. Karua ja tylsää, mutta näidenkin palveluiden perusta on se, että yhteiskunnan taloudellinen perusta on kunnossa. Laadukkaiden palveluiden pitää riittää kaikille tänään ja huomenna. Nuoremmat sukupolvet ovat ikäihmisille velkaa sen, että palvelut ovat kunnossa. Tätä myös odotetaan. Esimerkiksi yksinäisyyden helpottamiseksi voitaisiin tehdä paljon suhteellisen vähäisillä panostuksilla.

Kun perheet voivat hyvin, kaikki voivat hyvin. On tarjottava erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja perhe- ja työelämän mielekkääseen yhteensovittamiseen. Perheiden yhdessäoloa on tuettava aktiivisesti myös vapaa-ajalla.

Kulttuuri- ja liikunta antavat elämyksiä ja kokemuksia, jotka lisäävät elämänlaatua ja vähentävät inhimillisiä ongelmia. Syrjäytymiseen johtavat syyt ja varsinkin siitä johtuvat ongelmat ovat jälkikäteen hoidettuina kalliita. Erityisesti liikunnan määrärahoista päätettäessä on muistettava, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Työtä ja vakaata taloutta

Työllisyys on paras hyvinvoinnin tae. Työllisyyden parantaminen tuo yhteistä jaettavaa samaan aikaan, kun se vähentää yhteisiä menojamme. Inhimillisellä tasolla työn tekeminen ja tarpeelliseksi itsensä kokeminen on keskeinen elämänlaatuun vaikuttava tekijä.

Kaikki työ on arvokasta - myös kotityö. Perheen ja työn yhteensovittaminen on tehtävä entistä helpommaksi. Perusteettomista pätkätöistä on päästävä eroon. Koti- ja omaishoitajien arvostus on nostettava sille kuuluvalle tasolleen.

Taloudellinen hyvinvointi ei ole nollasummapeliä. Jos jollakin menee hyvin, säteilee se yleensä hyvinvointia ympärille, eikä ole pois toisilta. Kannustava yhteiskunta on myös hyvinvoiva yhteiskunta. Maltilliset veronkevennykset lisäävät työllisyyttä, kun kannustavuus ja ostovoima lisääntyvät. Oikein toteutettuna veronkevennykset lisäävät verotuloja.

Koulutusta

Koulutus vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten työllisyys toteutuu. Oikein suunnattu monipuolinen koulutus parantaa talouden rattaiden pyörimistä oikeaan suuntaan.

Koulutus on kuitenkin paljon muutakin kuin väline työllisyyspolitiikassa. Lasten ja nuorten kasvattaminen ja heidän elämänsä saattaminen oikealle ladulle on vähintään yhtä tärkeää. Sivistys on myös itseisarvo.

Koulutuspolitiikan tulee tukea tasapuolisesti kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. Tarvitsemme tulevaisuudessa sekä ammatillisen koulutuksen että korkeakoulutuksen saaneita ammattilaisia. Tämä onnistuu vain, jos koko koulutusketju on peruskoulusta lähtien kunnossa.

Oikeudenmukaista aluepolitiikkaa

Oikeudenmukaisuuteen kuuluu myös oikeudenmukaisuus alueiden välillä. Satakuntaa ei pidä enää ohittaa sen enempää koulutus, tuotekehitys kuin liikennehankkeissakaan. Alueen hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä ovat työllisyys, koulutus, innovatiivisuus, vireä kulttuuri ja liikunta. Valtion päätöksenteossa vaikutetaan keskeisesti siihen, miten hyvinvoinnin välineitä jaetaan Satakuntaan.

Niillä ratkaisuilla, joita olen ollut kansanedustajana tekemässä on ollut keskeinen merkitys esimerkiksi yliopistokeskuksen rahoitukseen, ympäristöteknologian kehittymiseen ja liikenneväylien rahoitukseen Satakunnassa. Uusia päätöksiä on kuulunut vähemmän. Satakunta on palautettava sille paikalle, mihin se kuuluu.