Entisenä jonkinlaisena ihmisoikeusaktivistina ja kansainvälistä oikeutta maailmallakin opiskelleena mielipiteeni jalkapallon MM-kisojen järjestämisestä Qatarissa on ollut selkeä; miten näin voi tapahtua? Eikö edellisten kisojen myöntäminen Venäjälle jo riittänyt?
Qatarin ihmisoikeustilanne on länsimaisesta näkökulmasta katastrofaalinen. Maassa nainen on aina miehen holhouksessa, kalifa järjestelmässä työntekijän voi rinnastaa orjan asemaan ja seksuaalisesta poikkeavuudesta seuraa raippatuomio.
Jalkapallolla ei ole ollut roolia aavikkomaassa. Pelaajia on toki nyt ostettu muualta, mutta kaukana ollaan siitä, että voitaisiin puhua urheilullisista tavoitteista. Naisten jalkapallo on MM-kisojen myöntämisen edellytys. Tämän edellytyksen Qatar täytti vain hetkeksi hakuprosessin aikana.
Maa sai kisat, koska Fifan ja sen johtajien henkilökohtainen rahanhimo kävi vastustamattomaksi ja kisojen järjestämistä tukeneet maat kuten Ranska saivat miljardikauppoja Qatarin kanssa.
Ei niin, etteikö Suomi osattomaksi korruptiossa jäisi. Analogia entisten pääministeriemme (Sdp, Kesk.) venäjännuoleskelusta ei ole kaukaa haettu. Jos Fifan päättäjät ovat kourineet miljoonia, lähelle yltävät meidänkin poliittiset johtajamme. Ja kertyyhän palloliitonkin kassaan muutama miljoona Qatarin kisoista.
Totuus on sekin, että Suomen valtio on pitkään pyrkinyt lähentämään suhteitaan Qatariin. Koulutusvientimme lippulaiva on Dohassa. Moni tekee kauppaa ja lomailee maassa suurella innolla. Finnair solmi juuri strategisen yhteistyökumppanuuden Qatar Airwaysin kanssa. Kaasua pyrimme hankkimaan maasta kaikin keinoin muiden Euroopan maiden ohessa.
Siitä, mitä Qatarin lentokentän ja kauppapolitiikan ulkopuolella tapahtuu, en tietäisi läheskään nykyistä, elleivät korruptoituneet päättäjät olisi myöntäneet jalkapallokisoja maahan. Päättäjät tekivät siis tavallaan palveluksen.
Qatar laski väärin. Tarkoitus oli urheilupesulla päästä länsimaiden suosioon. Kävi kuitenkin niin, että ihmisoikeusloukkaukset ovat näiden päivien ja toivottavasti vuosien puheenaihe.
Vaikka aiemmin koin vastenmielisyyttä Qatarin kisoja kohtaan, katson niitä – siis jalkapalloa – lähes tavanomaisella innolla. Huikeita elämyksiä on jo tarjottu.
Vaikka vain pientä edistystä kritiikin myötä on tapahtunut, uskallan toivoa, että Qatarissa nyt ymmärretään, että ovat ottamassa vasta lasten askelia. Tuskin tekisivät sitäkään ilman kuningas jalkapalloa.
Sampsa Kataja
asianajaja, varatuomari
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja